Hyvä ja paha turve
Timo Kalema 18.3.2021
Suomi on tekemässä vihreää siirtymää ja pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Tavoite on kova ja se tulee maksamaan. Esim. lyhyellä tähtäyksellä turpeen korvaaminen kaukolämmön tuotannossa metsähakkeella lisää lämmityksen ja asumisen kustannuksia. Nyt on jo näkynyt tietoja, että turve korvataan ulkolaisella hakkeella tai kuitupuusta rouhittavalla hakkeella.
Ulkolaisen puun käyttö energian tuotannossa tarkoittaa, että puun todelliset hiilidioksidipäästöt syntyvät Suomessa ja todelliset hiilidioksidinielut ovat maassa, jossa puu kasvaa. Laskennassa puun poltto on kuitenkin aina päästötöntä, mikä on monille se tärkein asia.
Turpeen korvaaminen lämmityksessä voi aiheuttaa myös ison haitan kasvihuoneviljelyyn, koska turvetta käytetään kasvihuoneissa taimien kasvualustana, jolle on vaikea löytää korvaajaa. Kun nykyisin soilta nostetaan turvetta, kolmannes nostettavasta turpeesta on pintaosista nostettavaa kasvuturvetta ja kaksi kolmannesta syvemmältä nostettavaa polttoturvetta. Kun polttoturpeen nosto loppuu, kasvuturpeen nosto yksinään tulee ainakin kalliimmaksi, jos se ei lopu kokonaan.
Kaikella on aina hyvät ja huonot puolensa. Toivottavasti liian raju vihreä siirtymä johda siihen, että vihreän salaatin tuotanto kallistuu liikaa, ja toivottavasti kasvuturpeelle löytyy hyvä korvaaja. Varsinkin, kun lihastakin pyritään eroon.
