Saksan Energiewenden tuloksia
Timo Kalema, Nettoenergia ry 9.6.2019
Saksassa tehtiin päätökset siirtymisestä fossiilisesta energiasta (ruskohiili, kivihiili, maakaasu) ja ydinenergiasta uusiutuvaan energiaan sähköntuotannossa vuonna 2010 Fukushiman ydinreaktorionnettomuuden jälkeen. Tavoite oli korvata fossiilinen energia ja ydinenergia uusiutuvilla energioilla, mm. tuulella, aurinkoenergialla ja bioenergialla. Ydinvoimasta haluttiin luopua mm. siihen sisältyvien riskien vuoksi ja fossiilisesta energiasta hiilidioksidipäästöjen alentamiseksi (mm. https://de.wikipedia.org/wiki/Energiewende). Tämä muutosprosessi on saanut nimen Energiewende.
Saksan Energiewenden tuloksista ollaan montaa mieltä. Kuitenkin siinä suhteessa tulokset ovat hyvät, että vuodesta 2010 vuoteen 2017 ydinenergian tuotanto on pienentynyt 65 TWh ja myös hiilidioksidipäästöt ovat laskeneet vaikka ydinenergiaa on jouduttu korvaamaan rusko-ja kivihiilellä (https://kohlenstatistik.de/files/strak.xlsx, https://www.umweltbundesamt.de/themen/klima-energie/treibhausgas-emissionen). Olkiluodon kahden ydinvoimalan vuosituotto on noin 15 TWh, joten Saksa on saanut hieman lasketuksi hiilididioksidipäästöjäään ja vähennetyksi ydinenergian tuotantoa yli neljän Olkiluodon voimalan tuoton verran. Toisaalta uusiutuvan ja huonosti säädettävän energian tuotanto on niin suuri, että sähkön nettovienti Saksasta oli vuonna 2017 55 TWh eli suunnilleen sama kuin käytöstä poistetun ydinenergian määrä.
Saksan sähköntuotannon ominaispäästöt olivat vuonna 2017 noin 300 g/kWh eli noin kolminkertaiset Suomen vastaaviin päästöihin verrattuna (Energiateollisuus, Energiavuosi 2018, Sähkö, Suomi-Paastot-K3). Toisaalta uusiutuvan energian tehokkuus näkyy siinä, että jos ydinenergiaa ei olisi jouduttu korvaamaan rusko-ja kivihiilellä, Saksan hiilidioksidipäästöt olisivat laskeneet uusiutuvan energian ansioista noin 30 % vuodesta 2010 vuoteen 2017.
Saksan Energiewenden tulosta voi katsella kahdesta näkökulmasta. Toisaalta uusiutuva energia ollut siinä suhteessa tehokasta, että sillä on korvattu 65 TWh ydinenergiaa, mikä on ollut Energiewenden tavoite. Toisaalta energiapolitiikka ei ole onnistunut hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, koska uusiutuvalla energialla on korvattu pääosin päästötöntä ydinenergiaa. Lisäksi Saksan naapurimaat ovat saaneet käyttöönsä uusiutuvaa energiaa noin 55 TWh, jota on viety varmasti pääosin kesällä, jolloin on ollut eniten sähkön ylituotantoa.
Kuva 1. Saksan sähköntuotanto vuosina 2010 ja 2017.
Kuva 2. Saksan sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt todellisuudessa vuosina 2010 ja 2017 ja laskennallinen arvio päästöille vuonna 2017, jos 65 TWh ydinsähköä ei olisi poistettu käytöstä. Ydinsähkön korvaavan hiililauhdesähkön yksikköpäästöiksi on arvioitu 1 kg CO2 / kWh.
Kuva 3. Suomen sähköntuotannon hiilidioksidin ominaispäästöt.
