Tieto ilmastotoimien nettopäästöistä ja nettoenergiasta parantaa tuloksia.

Kerrostalolämpöpumppujen kannattavuus

Markus Kolehmainen ja Mikko Vuorenmaa tekivät tänä keväänä Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulussa (pääaine Energia- ja ympäristötekniikka) kandityöt kerrostalolämpöpumppujen kannattavuudesta ja niillä saatavasta energiansäästöstä ja päästövähennyksistä. Lämpöpumppujen ominaisuuksia arvioitiin toteutuneiden kohteiden mukaan, joista oli mittaus- ja kustannustietoa. Tarkastelussa oli mukana sekä maalämpöpumppu että poistoilmalämpöpumppu.


Markus Kolehmaisen työn aihe on
Kerrostalojen lämpöpumppujen sähköntarpeen ja kannattavuuden suunnittelulaskelmat ja toteumat


ja Mikko Vuorenmaan työn aihe on
Maalämpöpumppujen ja kaukolämmön hiilidioksidipäästöjen ja kokonaiskustannusten vertailu pienessä kerrostalossa Helsingissä ja Oulussa


Markus Kolehmainen analysoi työssään vuonna 2012 maalämpöön siirtynyttä, Helsingissä sijaitsevaa kerrostaloa ja vuonna 2013 poistoilmalämpöpumpun käyttöön ottanutta, Jyväskylässä sijaitseva kerrostaloa. Näissä taloissa lämpöpumppuinvestoinneilla on saavutettu noin 30–50 % vuosittaiset säästöt lämmityskustannuksissa. Toteutuneiden kulutustietojen perusteella laskettujen kustannusten nykyarvojen mukaan molemmat lämpöpumppuinvestoinnit vaikuttavat kannattavilta.


Mikko Vuorenmaa vertaili maalämpöpumppu- ja kaukolämmitystä Helsingissä ja Oulussa. Oulussa kaukolämmön hinta on selvästi halvempi kuin Helsingissä. Nykyisillä energian hinnoilla maalämpöön siirtyminen on kannattavaa Helsingissä, mutta ei Oulussa johtuen Oulun edullisesta kaukolämmön hinnasta. Kuitenkin maalämpöön siirtymisen kannattavuus on talokohtaista, joten tuloksia ei voi yleistää liikaa. Hiilidioksidipäästöt vähenevät lämpöpumppulämmityksessa noin kolmasosaan kaukolämmön päästöistä.

Timo Kalema

 

Kandityöt ovat alla linkkeinä

eng_2019_kolehmainen_markus

Kandityo-2019_vuorenmaa_mikko